Skip Ribbon Commands
Skip to main content
oppilaskunta

Vaasan lyseon lukion oppilaskunta

Oppilaskuntatoiminnasta lain kirjaimen mukaan

Oppilaskunta on sitä, mitä opiskelijat haluavat sen olevan. Kaikkea, mihin mielikuvitus ja voimat lakien ja koulun järjestyssääntöjen puitteissa antavat mahdollisuuden, voi ja saa tehdä. Oppilaskunta on olemassa vaikuttaakseen ja kehittääkseen koulun asioita. Oppilaskunta on opiskelijoiden äänitorvi ja vaikutuskanava koulun asioihin. (Suomen Lukiolaisten Liitto, Oppilaskuntatoiminnan opas)

Vuonna 1998 vahvistetun Suomen lukiolain 31 § toteaa, että jokaisella oppilaitoksella on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa 27 §:ssä säädetyissä asioissa.

Lain 27 § kertoo, että koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Tällaisia edellä mainittuja päätöksiä olisivat lainvalmistelijan mukaan muun muassa päätökset opetussuunnitelman hyväksymisestä ja muuttamisesta sekä työajoista (HE 86/1997).

Koulumme oppilaskunta

Jokainen Vaasan lyseon lukion opiskelija kuuluu automaattisesti oppilaskuntaan. Oppilaskunnan hallitus muodostuu syksyllä ehdolle asettuneista halukkaista. Toiminnan jatkuvuuden vuoksi valituksi tultuaan hallituksessa saa jatkaa seuraavana vuonna, kuitenkin niin, että abiturientit jättävät hallituksen viimeisen kevätlukukauden alkaessa. Hallitus siis täydentyy joka syksy aloittavan vuosikurssin opiskelijoilla ja mukaan valitaan muiden vuosikurssien opiskelijoita siinä tapauksessa, jos joku haluaa jättää tehtävänsä hallituksessa.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä sihteerin. Puheenjohtaja huolehtii kokousten koollekutsumisesta ja johtaa kokouksia tarvittaessa ohjaavan opettajan avustuksella. Oppilaskunta pitää kokouksia tarpeen mukaan, ja ne ovat pääsääntöisesti vapaamuotoisia, mutta niissä harjoitellaan myös yleistä kokoustekniikkaa ja -käyttäytymistä. Kaikki oppilaskunnan jäsenet voivat tuoda hallituksen jäsenten kautta käsiteltäväksi asioita. Oppilaskunnan hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on paikalla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Sihteeri pitää jokaisessa kokoksessa pöytäkirjaa ja huolehtii pöytäkirjojen säilyttämisestä.

Oppilaskunnan edustus on myös Vaasan kaupungin toisen asteen koulutuslautakunnassa ja sen suomenkielisessä jaostossa. Siellä opiskelijaedustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Toimikausi on kalenterivuosi ja opiskelijaedustajilla on nimetyt henkilökohtaiset varahenkilöt. Lisäksi edustajat ja varaedustajat on myös Vaasan nuorisovaltuustossa.

Oppilaskunnan tehtävät

Oppilaskunnan ja sen hallituksen tehtävänä on

  1. luoda ja kehittää yhteisöllisyyttä, yhteishenkeä ja viihtyvyyttä opiskelijoiden keskuuteen
  2. ajaa opiskelijoiden asioita
  3. osallistua koulun toimintakulttuurin kehittämiseen
  4. tehdä yhteystyötä oman koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Oppilaskunnan hallitus suunnittelee lyseon opiskelijoiden yhteistä toimintaa ja järjestää tapahtumia. Se järjestää vuosittain taksvärkkipäivän, oppilaskunnan joulujuhlan ja teemapäiviä sekä pitää aamunavauksia. Hallitus voi myöntää rahaa koulua edustamaan lähteville opiskelijoille ja pitää kioskia koulun molemmissa kiinteistöissä.

Rahaa oppilaskunta saa kioskitoiminnan lisäksi provisioina koulukuvauksesta, kirjakauppayhteistyöstä ja koulun tiloissa olevista juoma- ja ruoka-automaateista sekä koulun ulkopuolisena toimintana opiskelijajuhlien järjestämisestä. Liiketaloudellisen voiton tavoittelu ei ole oppilaskunnan päätarkoitus, ja oppilaskunnan rahan käyttöä valvotaan.