Skip Ribbon Commands
Skip to main content
historiaa
Vaasan lyseon vaiheita

 

"Ylöspäin ja aina vain parempaa kohti."
Eliel Levón

1880 Vaasan suomalainen poikalyseo aloitti toimintansa Etelä-Pohjanmaan ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna osoitteessa Kirkkopuistikko 27 eli nykyisen Kirkkopuistikon toimipisteemme paikalla. Koululle oli vuokrattu sali ja kaksi kamaria eteisineen kirkkoherran lesken, rouva Vegeliuksen talosta. Koulussa oli aluksi vain yksi opettaja, maisteri Eliel Levón.

 
Kirkkopuistikko 27 1880-1887

1884 Lyseoon valmistavaksi kouluksi perustettiin valtion neliluokkainen alkeiskoulu, tosin vuonna 1884 siinä oli vasta ensimmäinen luokka. Se toimi osoitteessa Kauppapuistikko 9.

1885 Lyseolle ostettiin 15 000 markan hinnasta oma talo osoitteessa Koulukatu 20, johon myös alkeiskoulu muutti vuonna 1887. Syksyksi 1890 valmistui talon pihalle kaksi luokkahuonetta, voimistelusalin ja ullakkokamarin sisältävä lisärakennus.

Koulukatu 20 
Vaasan lyseon (silloin nimeltään Reaalilyseo) rakennus Koulukatu 20:ssä
 

Lyseon opettajien huviretki Hietalahteen 1895


1898
Nykyinen koulurakennus Vaasanpuistikko 8:ssa valmistui (arkkitehtina J. Ahrenberg)
 
J Ahrenberg 
J. Ahrenbergin muotokuva (maalannut Carl Larsson)

Suunnitelma Lyseon rakennukseksi 
Ahrenbergin alkuperäinen suunnitelma Lyseon rakennukseksi
 
 
1940 Lisärakennus valmistui (arkkitehtina A. Ortela)  

1973 Lyseosta tuli Vaasanpuistikon yhteislyseo. Kouluun perustettiin iltalinja.
 
1975 Peruskoulu-uudistus: keskikouluosasta muodostettiin Vaasanpuistikon yläaste, lukiosta Vaasan lyseon lukio ja iltalinjasta Vaasan lyseon lukion iltalinja
 
1990 Vaasanpuistikon yläaste muutti Vanhaan Vaasaan (Variskan koulu)
 
1994 Onkilahden lukio (perustettu 1957 Onkilahden keskikouluksi, vuodesta 1962 Onkilahden yhteiskoulu) liitettiin Vaasan lyseon lukioon. Iltalinjan nimeksi tuli Vaasan lyseon lukion aikuislinja. Myös Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukio yhdistettiin, nimeksi Vaasan yhteislukio.
 
1995 Lyseorakennuksen saneerauksen ajaksi päivälukio oli sijoitettuna Onkilahden yläasteen ja opistotalon tiloissa ja aikuislinja Yhteislukiossa
 
1996 Lyseorakennuksen saneeraus (arkkitehtina A. Schütz) valmistui
 
2006 Vaasan lyseon lukio ja Vaasan yhteislukio yhdistyivät Vaasan lyseon lukioksi
 
Koulun nimiä vuosien saatossa:
Vaasan Suomenkielinen Yksityislyseo 1880 - 1882
Vaasan Suomalainen Lyseo 1882 - 1886
Vaasan Yksityislyseo ja Alkeiskoulu 1884 - 1892
Vaasan Reaalilyseo 1892 - 1914
Vaasan Suomalainen Lyseo 1914 - 1950
Vaasan Lyseo 1950 - 1973
Vaasanpuistikon yhteislyseo 1973 - 1975
Vaasan lyseon lukio 1975 -
Vaasanpuistikon yläaste 1975 - 90 (muutto Vanhaan Vaasaan: Variska)
Vaasan lyseon lukion iltalinja/aikuislukio/aikuislinja 1973 -
 
Rehtorit
 
Eliel Levón 1880 - 1920
Edvard Hammarstöm 1920 - 1927
Frans Vihtori Saukko 1927 - 1928
Karl Gunnar Tuominen 1928 - 1943
Ilmari Vainio 1943 - 1959
Unto Ahjopalo 1959 - 1960
Olavi Niemi 1960 - 1974
Matti Ylipoti 1974 - 1994
Tarja Martimo (yläaste) 1975 - 1990
Markku Rintanen 1994 - 2005
Kari Kukkohovi 2005 - 2015
Jaakko Perttu 2015 -

Lähdeteos: Vaasan suomalainen lyseo 1880-1930 (Vaasan kirjapaino 1930)

Lyseon kirjakokoelma

Vaasan Lyseon vanhoja kirjoja on luetteloituina Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa (Yliopistonranta 7 Vaasa). Tällä hetkellä on luetteloitu yli 2000 teosta. Kirjaston yläkerrassa on lasivitriini, jossa on vanhoja oppikirjoja tästä kokoelmasta.

Selailemaan pääset näin:

www.tritonia.fi > LibGuides (oikealla)
Kokoelmat (vas. keskellä)
Erikoiskokoelmat (vas. ylh.)
Vaasan lyseon ja tyttökoulun koulukirjastot
(suora linkki http://uva.libguides.com/kokoelmat/vaasankoulukirjastot)
Lopuksi klikkaa LYSEO-sanaa Sijainti ja laina-aika -kappaleessa.

Kuvia:





Onkilahden yhteiskoulun vaiheita
 
Kirkkopuistikko 1:ssä 1957 - 61
Myllykatu 2-6:ssa 1961 - 99
Päärakennus 1961, arkkitehti Osmo Sipari
Ensimmäinen lisärakennus 1964
Toinen lisärakennus 1971
 
Koulun nimet:
Vaasan keskikoulu 1957 - 60
Onkilahden yhteiskoulu 1960 - 75
Onkilahden lukio 1975 - 94
Onkilahden yläaste 1975 - 99
Vaasan lyseon lukio ja Onkilahden lukio yhdistyivät Vaasan lyseon lukioksi 1994
Vuorikadun yläaste ja Onkilahden yläaste yhdistyivät Vöyrinkaupungin kouluksi 1999
 
Rehtorit
 
Liisa Palomäki 1957 - 59
Kauko Kultalahti 1959 - 90
Markku Rintanen 1990 - 94
Jorma Löytymäki (yläaste) 1975 - 77
Arja Lindholm (yläaste) 1977 - 97
Paula Hauru (yläaste) 1997 - 99
 
Vaasan tyttölyseon vaiheita
 
Cannelin talossa Rastuvankatu 14 1891 - 1893
Koulukatu 2:ssa 1893 - 1895
Kirkkopuistikko 21:ssä 1895 - 1898
Koulukatu 20:ssä 1898 - 1909
Arkkitehti A.W. Stenforsin piirtämä koulutalo valmistui, Kirkkopuistikko 27 1909
Lisärakennus valmistui 1959

Koulun nimet:
Vaasan suomalainen tyttökoulu 1891 - 1951
Vaasan tyttölyseo 1951 - 1971
Vaasan yhteislyseo 1971 - 1975
Kirkkopuistikon yläaste ja lukio 1975 - 1994
Vaasan yhteiskoulun lukio ja Kirkkopuistikon lukion yhdistyivät Vaasan yhteislukioksi 1994 - 2005
 
Rehtorit
 
Naemi Ingman 1891 - 1927
Impi Koskimies 1927 - 1945
Hellä Saarelma 1945 - 1954
Väinö Suominen 1954 - 1962
Tauno Kuusimäki 1962 - 1979
Kaija Strandström (yläaste) 1975 - 1994
Matti Ylipoti 1979 - 1980
Matti Panula-Ontto 1980 - 1995
Pentti Rossi 1994 - 96
Antti Ylimäki 1996 - 2001
Kari Kukkohovi 2001 - 2005
 
Vaasan yhteiskoulun vaiheita
 
Koulukatu 20:ssä 1923 - 28
Oma rakennus valmistui, Kirkkopuistikko 33 1928
Lisärakennukset 1960 ja 1970

Koulun nimet:
Yksityisenä oppikouluna 1923 - 1970
Vaasan yhteiskoulun lukio ja yläaste 1970 - 1994
Vaasan yhteislukio 1994 - 2005
 
Rehtorit
 
J. Fr. Antola 1923 - 59
Timo Larjontie 1959 - 64
Ensio Järvinen 1964 - 73
Pentti Rossi 1973 - 94
Juhani Lehtonen (yläaste) 1975 - 94
 
Tunnettuja lyseolaisia
 
Tunnettuja lyseolaisia ovat mm. Lauri J. Ingman (uskonnon ja suomenkielen opettajana 1895-1901, myöh. pääministeri, arkkipiispa), Yrjö Alanen (uskonnonfilosofi, professori), Juho Hollo (kasvatustieteilijä, kansleri), Mauri Honkajuuri (pankkimies, pääjohtaja), Jaakko Ikola (lehtimies, "Vaasan Jaakkoo", päätoimittaja), Heikki Klemetti (säveltäjä), Toivo Kuula (säveltäjä), Jussi Lappi-Seppälä (arkkitehti, pääjohtaja), Eemu Myntti (taidemaalari), Viljo Revell (arkkitehti), Johan S. Sirén (arkkitehti, professori), Ilmari Turja (kirjailija, päätoimittaja), Jaakko Numminen (ministeri), Jorma Ollila (Nokian ex-pääjohtaja), Matti Alahuhta (Koneen ex-toimitusjohtaja), Pekka Puska (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ex-pääjohtaja), Kari Uusikylä (kasvatustieteilijä, professori), Matti Kuusimäki (ex-valtakunnansyyttäjä) sekä Onkilahden yhteiskoulun ajoilta Timo Airaksinen (filosofi, professori)